Palkkakeskustelumallilla on nyt näytön paikka

Perjantai 25.11.2011 klo 11:25 - Johanna Lähteenmäki

Lähes kolme kuukautta kestäneet rahoitusalan neuvottelut ja sovittelu saatiin päätökseen tiistai-iltana kun kaikki sopimusosapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Sovintoratkaisua luonnehdittiin molemmin puolin siedettäväksi ja katsottiin, että vastaan tultiin aika tavalla. Suurimpana kivenä kengässä oli viime metreillä sama asia kuin muillakin toimialoilla. Miten yleiskorotuksen ja paikallisen erän, tässä tapauksessa palkkakeskusteluerän, jakosuhde määräytyy? Muilla toimialoilla raamisopimuksen kustannusvaikutus oli jaettu 2/3 ja 1/3 suhteessa paikallisen erän tappioksi. Finanssialan työnantajat lähtivät siitä, että jakosuhteen tulee on tasan 50–50.

Palkkakeskustelumalli on ollut käytössä rahoitusalalla vuodesta 2008. Tosin 2009 ei korotuksia jaettu ollenkaan, joten yhteensä palkkakeskusteluja on käyty nyt kolme kertaa. Vuonna 2008 malli otettiin innostuneesti vastaan - kerran vuodessa käytävää suoritus-/palkkakeskustelua pidettiin edistyksellisenä, sillä se  syrjäytti vanhan ikälisäjärjestelmän.

Jokaisen käydyn palkkakeskustelukierroksen jälkeen tyytyväisyys malliin on kuitenkin pienentynyt. Mistä tämä sitten johtuu? Ensimmäisenä vuonna mallin kautta jaettiin 1,55 %, eikä vastaavaan summaan ole sittemmin päästy. Jaettavissa oleva raha ei kuitenkaan ole viimeisten kyselyiden perusteella pääsyy, miksi malliin ollaan tyytymättömiä. Mallia on jäsenistön puolelta arvosteltu myös siitä, ettei se toimi kuten sen pitäisi. 

Korotuksia ei välttämättä maksetakaan laadullisen suoriutumisen perusteella vaan tarkastellaan tulostavoitteiden täyttymistä. Vaikka suoriutuminen ja pätevyys ovatkin olleet sekä esimiehen että alaisen mielestä hyviä on korotuksia jätetty maksamatta sillä perusteella, että nykyinen palkka on jo riittävän suuri. Jossain pankeissa korotukset on jaettu tasaisesti kaikille.

Näin ollen arvostelua on myös tullut sen suhteen, että mallin kautta jaetaan nykyisin kaikki palkankorotukset, vaikka selkeät palkkavääristymät tulisi korjata mallin ulkopuolella.

Tosi asia on myös, että rahoitusalalla maksetut yleiskorotukset ovat mallin myötä jääneet selvästi pienemmiksi kuin muilla toimialoilla. Palkkakeskustelumallia ei kuitenkaan ole hylätty, sen kehittämiseen kohdistuu nyt vain paineita. Tällä hetkellä se koetaan helposti ainoastaan välineeksi, jolla luopua yleiskorotuksista ja jarruttaa palkkakehitystä.