Perjantai 21.10.2011 klo 13:59 - Johanna Lähteenmäki
Ainakin työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuoli vetoaa yleensä siihen, että esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuvan matka-ajan korvaaminen lisää kustannuksia merkittävästi. Se mikä unohtuu, on että nämä kustannukset ovat täysin työnantajan hallittavissa. Matkustetaanko vai ei, ja milloin tuo matkustaminen tapahtuu, on täysin työnantajan päätettävissä. Näin ollen ei välttämättä synny lainkaan lisäkustannuksia, jos työnantaja niin haluaa. Ja kuinka moni voi edes tosissaan tämän päivän yhteiskunnassa väittää, että matka-ajalla ei voi tehdä töitä? Kannettavat ja puhelimet kulkevat mukana ja toimivat reissussakin.
Rahoitusalan jäsenistä 70 prosenttia käyttää vapaa-aikaansa työhön liittyvään matkustamiseen. Matka-aikaa kertyy niin eri maiden välillä reissaamisesta kuin konttoreiden välilläkin tapahtuvasta matkustamisesta. Pohjois-Suomesta oleva asiantuntija kertoi kerran tehneensä neljän kaupungin koulutuskierroksen vuorokauden aikana, kun työnantaja oli pyytänyt vähentämään majoituskuluja. Säästöä kertyi myös työajan suhteen kun tuosta yli 20 tunnin kierroksesta kertyi työaikaa 7,5 tuntia.
Vähän samaan tapaan on turha olettaa, että ylityömääriin ja tehtävien priorisointeihin oikeasti kiinnitetään huomiota, ellei olemassa ole työaikakirjanpitoa ja tapana maksaa ylityökorvauksia. Jos seuraavan työtunnin lisäkustannus on nolla, niin mikä kannuste on jättää tuo tunti teettämättä? Tai ylipäänsä pohtia tehdäänkö tämä työ vai tuo, kun joka tapauksessa samalla hintaa saa molemmat. Vai kuinka monella on tapana kaupassa laittaa muutama kymppi tiskiin lisää, vaikkei myyjä sitä pyytänytkään?
Johanna Lähteenmäki
Vastuullinen asiamies, finanssiala