Nuoret ja johtaminen rahoitusalalla

Keskiviikko 10.11.2010 klo 13:05 - Leena Vänni

Taloudellisen tiedotustoimiston Nuoret ja johtaminen 2010 –tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten nuoria tulisi johtaa ja toteutuuko hyvä esimiestyö tällä hetkellä työelämässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin viime keväänä ja vastanneita oli reilu 3000 17–29 -vuotiasta opiskelijaa ja työssäkäyvää. Pankki- ja rahoitusalasta kiinnostuneita vastaajia oli 542 joista yliopisto-opiskelijoita 220.

Kaikista vastaajista 79 % piti hyvää esimiestä tärkeänä. Tämän yläpuolelle nousivat vain mielenkiintoiset työtehtävät (94 %) ja mukavat työkaverit (85 %). Rahoitusala oli tässä kolmen kärjessä samoilla linjoilla kaikkien vastaajien kanssa. Ala erosi muista radikaaleimmin siinä, että rahoitusalan vastaajat arvostivat enemmän etenemismahdollisuuksia (rahoitusala 72 %, kaikki 59 %) ja korkeaa palkkaa (rahoitusala 69 %, kaikki 55 %).

Neljä suosittua johtajatyyppiä

Nuoret toivovat heitä johtavan esimiehen olevan tasapuolinen, kannustava ja vastuuntuntoinen. Joidenkin alaisten suosiminen muiden kustannuksella on nuorten mielestä esimiestyön vakavimpia virheitä.

Yhtä mieltä ollaan monista hyvän johtajan ominaisuuksista. Mielipide-erojakin löytyy, ja nuorten käsitykset ihanteellisesta esimiehestä voidaan jakaa neljään erilaiseen johtajatyyppiin. Nuorimmat vastaajat ja erityisesti ammattiopistolaiset haluavat muita selvästi useammin rennon ja kaverillisen johtajan (rahoitusala 20 %, kaikki 32 %). Varsinkin miehet suosivat esimiehenä tyyppiä, joka on alaistensa kaveri, mutta samalla jämäkkä auktoriteetti (rahoitusala 35 %, kaikki 27 %). Vanhemmat, korkeasti koulutetut vastaajat suosivat etäisempää johtajaa, joka keskustelee ja antaa palautetta, mutta ei kaveeraa alaistensa kanssa (rahoitusala 36, kaikki 34 %). Pieni vähemmistö vastaajista toivoo tiukkaa ja vaativaa, autoritääristä esimiestä (rahoitusala 9 %, kaikki 7 %). Nämä vastaajat ovat itse yleensä kunnianhimoisia uransa suhteen.

Hyvä johtaja antaa jatkuvasti palautetta alaisilleen, on sitoutunut työnantajaan ja keskustelee laajasti alaistensa kanssa ennen tärkeiden päätösten tekemistä. Kaikkien vastaajien mielestä on tärkeää myös, että johtaja osaa tehdä alaistensa töitä, mutta rahoitusalalla tätä ei pidetty ihan niin tärkeänä (rahoitusala 70 %, yliopistossa rahoitusalaa opiskelevat 62 %, kaikki 76 %).

Pieni osa palkasta tulospalkkiona

Suosituin palkkamalli oli suurin osa palkasta kiinteää, mutta pieni osa vaihtelee tuloksen mukaan (rahoitusala 70 %, kaikki 62 %). Rahoitusalalla toivotaan hieman muita enemmän tulospalkkauksen muodostuvan oman ja tiimin suorituksen lisäksi myös koko yrityksen tai organisaation suorituksesta (rahoitusala 35 %, kaikki 29 %).

Viestiminen tärkeää tulevaisuuden rekrytointia ajatellen

Nuorimpien vastaajien kokemukset esimiestyöskentelystä ovat pääosin myönteisiä, mutta iän ja työkokemuksen karttuessa kokemukset muuttuvat selvästi kielteisempään suuntaan. Monilla kokonaisilla toimialoilla on maine huonosta johtamisesta, samoin useilla paljon nuoria työllistävillä yrityksillä. Eri toimialoista kiinnostuneilla nuorilla on huomattavan erilaisia toiveita johtamisen suhteen.

Nuoria työllistävien yritysten kannattaa huomioida, millainen mielikuva nuorilla on toimialan esimiestyöskentelystä ja vastaako mielikuva todellisuutta? Tällä saattaa olla tärkeät seuraukset mm. rekrytointimielessä. Yritysten kannattaa viestiä aktiivisesti esimiestyöskentelystään nuorille, eikä jättää mainetta mielikuvien ja julkisuuden varaan. Kesätyöntekijät ja harjoittelijat on otettava vakavasti. Nuorilla on negatiivisia mielikuvia johtamisesta erityisesti niissä yrityksissä, joissa työskentelee paljon nuoria.