Palkkakeskustelumalliin ollaan tyytyväisiä, palkkapotin kokoon ei

Maanantai 20.9.2010 klo 11:05 - Leena Vänni

Rahoitusalan palkkakeskustelumallia tutkittiin tänä vuonna palkkakeskustelukierroksen jälkeen. Tutkimus toteutettiin samalla tavoin myös vuonna 2008. Tämän vuoden tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia vuoteen 2008 lukuun ottamatta kritiikkiä palkankorotuspotin kokoa kohtaan. Tutkimukseen vastasi 1262 henkilöä.

Palkkakeskustelut käytiin yhtä usein erillisinä keskusteluina kuin yhdistettynä kehitys- tai tuloskeskusteluihin (vastaajista tasan 50 % ja 50 %). Tyytyväisimpiä palkankorotuksiin olivat yrityskoon mukaan jaettuina toimihenkilöistä alle 100 henkilön yritysten toimihenkilöt. Esimiehistä tyytyväisimpiä olivat alle 1000 henkilön yritysten esimiehet. Esimiehet olivat toimihenkilöitä tyytyväisempiä ja luottamustehtävissä olevat toimihenkilöt muita toimihenkilöitä tyytyväisempiä. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat luottamustehtävissä toimivat esimiehet.

Esimiesten tyytyväisyys palkkakeskusteluihin liittyvän valmennuksen riittävyyden sekä alaisten työn sisällön ja suoriutumisen tuntemisen suhteen oli lisääntynyt. Tiedusteltaessa palkkapolitiikan ohjausta palkkaukseen liittyvissä ratkaisuissa ja päätösvallan määrää alaisten palkankorotusten suhteen esimiesten tyytyväisyys puolestaan väheni.

Haastatteluissa tuli esiin paljolti samoja asioita kuin aiemmassa tutkimuksessa. Palkkakeskustelut sujuivat 83 prosentin vastaajista mielestä yhtä hyvin tai paremmin kuin vuonna 2008. Keskustelut toteutuivat hyvin valmistellusti, oikeudenmukaisesti ja rakentavassa hengessä. Edellistä tutkimusta harvempi vastaaja näki kuitenkaan palkkakeskustelumallin tuottavan myönteistä vaikutusta palkkakehitykseen.

Vuonna 2008 suurimmaksi haasteeksi arvioitiin perusteluiden antaminen ja vuorovaikutus, nyt palkankorotuspotin suuruus. Suosituimmat kehitysehdotukset olivat suuremmat korotuspotit ja tasapuolisuuden varmistaminen.

Jaossa prosentteja ja periaatteita

Keskiviikko 15.9.2010 klo 12:36 - Johanna Lähteenmäki

Ay-matematiikka on siitä kuuluisaa, että siinä kukin saa haluamansa lopputuloksen ja samasta aiheestakin tehdyt laskelmat saattavat päätyä aivan eri lopputuloksiin. Eroja aiheuttavat koronkoron vaikutukset, maksuajankohtien ja erilaisten paikallisten, epätasaisesti jakautuvien, erien huomioiminen. Työehtosopimusneuvottelujen tulokset ovat kuitenkin tyypillisesti kokonaisratkaisuja. Tällöin samassa paketissa sovitaan niin palkankorotuksista kuin tekstikysymyksistäkin. Palkankorotuksille vielä on suhteellisen helppo laskea kustannusvaikutusta. Loppusumma riippuu alan palkkasummasta ja korotusajankohdasta. Tekstikysymyksille hintalapun asettaminen taas on haastavampaa. Vielä jonkinlaisen arvion pystyy asettamaan esimerkiksi lomarahalle tai äitiys- ja isyysvapaan palkalle, jotka työehtosopimuksissa määritellään.

Mutta millainen hintalappu asetetaan esimerkiksi henkilöstöedustusjärjestelmälle? Työnantajapuolelle kulu on minimaalinen, sillä henkilöstöedustajan korvauksilla harva pääsee rikastumaan. Työtekijäpuolelle taas oman edustajan saaminen esimerkiksi niihin neuvotteluihin, joissa tehdään ratkaisuja liittyen yrityksen palkkapolitiikkaan, työhyvinvointiin ja työyhteisön kehittämiseen, on pitkällä tähtäimellä hyvin arvokasta. Puhumattakaan tietysti siitä, mikä on vaikutus työn tuottavuuteen ja sitä kautta yrityksen tulokseen, kun jokin on ongelmatilanne saadaan ratkaistua henkilöstöedustajan avustuksella. Tai vastaavasti yksittäisen henkilön hyvinvointiin ja työkykyyn, kun esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä johtuva tilanne saadaan ratkaistua ajoissa.

Julkisuudessa kuitenkin usein keskitytään palkankorotuksiin, varsinkin jos tilanteet konfliktoituvat. Tällöin otsikoissa vilahtelevat erilaiset korotusprosentit, yleensä vielä yleiskorotukset sekä paikalliset ja palkkakeskusteluerät yhteenlaskettuina. Korotuserimielisyyksien taustalla ovat kuitenkin tyypillisesti suuremmat periaatteelliset kysymykset, puolin ja toisin. Kuten se mitä on aiemmin sovittu, mikä on yleinen työmarkkinakäytäntö tai kuka päättää koordinaatiosta. Mutta mikä on periaatteiden hinta, se se vasta on aika vaikeasti määriteltävissä.

Rahoitusalan TES-neuvottelut jatkuivat maanantaina

Tiistai 14.9.2010 klo 12:40

Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja jatkettiin maanantaina. Neuvotteluissa työntekijäpuoli esitti oman näkemyksensä palkankorotustasosta. Neuvotteluja jatketaan keskiviikkona, jolloin työnantajapuoli antaa vastauksensa esitykseen.

Rahoitusalan neuvotteluihin haetaan ratkaisua ensi viikon aikana

Perjantai 10.9.2010

Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja käydään voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti 15.8. - 15.9.2010. Neuvotteluissa sovitaan 1.10.2010 toteutettavasta yleiskorotuksesta ja 1.6.2011 toteutettavasta palkkakeskusteluerästä. Lisäksi tarkastellaan TES-työryhmiin kuuluvia kysymyksiä, esimerkiksi matkustukseen ja työaikoihin liittyen.

Parhaillaan neuvotteluissa käydään läpi työryhmissä esillä olleita kysymyksiä ja neuvottelut rahakysymyksistä alkavat 13.9. Mikäli nyt käytävissä neuvotteluissa ei saavuteta neuvottelutulosta, sopimus päättyy 31.12.2010. Neuvotteluja käydään kolmikantaisesti Finanssialan Keskusliiton FK:n, YTN:n ja Ammattiliitto Suoran kesken.