Palkkakeskustelumallilla on nyt näytön paikka

Perjantai 25.11.2011 klo 11:25 - Johanna Lähteenmäki

Lähes kolme kuukautta kestäneet rahoitusalan neuvottelut ja sovittelu saatiin päätökseen tiistai-iltana kun kaikki sopimusosapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Sovintoratkaisua luonnehdittiin molemmin puolin siedettäväksi ja katsottiin, että vastaan tultiin aika tavalla. Suurimpana kivenä kengässä oli viime metreillä sama asia kuin muillakin toimialoilla. Miten yleiskorotuksen ja paikallisen erän, tässä tapauksessa palkkakeskusteluerän, jakosuhde määräytyy? Muilla toimialoilla raamisopimuksen kustannusvaikutus oli jaettu 2/3 ja 1/3 suhteessa paikallisen erän tappioksi. Finanssialan työnantajat lähtivät siitä, että jakosuhteen tulee on tasan 50–50.

Palkkakeskustelumalli on ollut käytössä rahoitusalalla vuodesta 2008. Tosin 2009 ei korotuksia jaettu ollenkaan, joten yhteensä palkkakeskusteluja on käyty nyt kolme kertaa. Vuonna 2008 malli otettiin innostuneesti vastaan - kerran vuodessa käytävää suoritus-/palkkakeskustelua pidettiin edistyksellisenä, sillä se  syrjäytti vanhan ikälisäjärjestelmän.

Jokaisen käydyn palkkakeskustelukierroksen jälkeen tyytyväisyys malliin on kuitenkin pienentynyt. Mistä tämä sitten johtuu? Ensimmäisenä vuonna mallin kautta jaettiin 1,55 %, eikä vastaavaan summaan ole sittemmin päästy. Jaettavissa oleva raha ei kuitenkaan ole viimeisten kyselyiden perusteella pääsyy, miksi malliin ollaan tyytymättömiä. Mallia on jäsenistön puolelta arvosteltu myös siitä, ettei se toimi kuten sen pitäisi. 

Korotuksia ei välttämättä maksetakaan laadullisen suoriutumisen perusteella vaan tarkastellaan tulostavoitteiden täyttymistä. Vaikka suoriutuminen ja pätevyys ovatkin olleet sekä esimiehen että alaisen mielestä hyviä on korotuksia jätetty maksamatta sillä perusteella, että nykyinen palkka on jo riittävän suuri. Jossain pankeissa korotukset on jaettu tasaisesti kaikille.

Näin ollen arvostelua on myös tullut sen suhteen, että mallin kautta jaetaan nykyisin kaikki palkankorotukset, vaikka selkeät palkkavääristymät tulisi korjata mallin ulkopuolella.

Tosi asia on myös, että rahoitusalalla maksetut yleiskorotukset ovat mallin myötä jääneet selvästi pienemmiksi kuin muilla toimialoilla. Palkkakeskustelumallia ei kuitenkaan ole hylätty, sen kehittämiseen kohdistuu nyt vain paineita. Tällä hetkellä se koetaan helposti ainoastaan välineeksi, jolla luopua yleiskorotuksista ja jarruttaa palkkakehitystä.

Ei kysytä, mutta annetaan ymmärtää

Maanantai 21.11.2011 klo 12:10 - Johanna Lähteenmäki

FK:n työsulkuilmoituksen kohdistaminen ainoastaan liittojen jäseniin on herättänyt paljon ihmetystä niin YTN:n liitoissa kuin jäsenkunnassakin - myös sen takia, ettei työnantajalla välttämättä ole edes tietoa ketkä kuuluvat liittoihin ja ketkä eivät.

Viime viikon alkupuolella Helsingin Sanomien haastattelussa FK:n työmarkkinajohtokunnan puheenjohtaja Pasi Kämäri totesi, ettei työnantajalla ole tarkoitus mennä kysymään kuka on järjestäytynyt ja kuka ei. Loppuviikolla pankeissa alettiin toimia FK:n ohjeiden mukaisesti. Niissä ei tosiaan kehoteta kysymään kuka kuuluu liittoon ja kuka ei. Niissä todetaan, että työsulku on kohdistettu järjestäytyneisiin ja mikäli työntekijä ei katso kuuluvansa tähän joukkoon, tulee hänen ilmoittaa siitä etukäteen työnantajalle. Ei siis kysytä, mutta annetaan ymmärtää. Samalla logiikalla voisi kai sitten työpaikkailmoitukseen kirjata, että emme palkkaa raskaana olevia työnhakijoita. Mikäli koet täyttäväsi hakuedellytykset, ystävällisesti lähetä hakemuksesi määräpäivään mennessä.

FK on päivittänyt työtaisteluohjeensa nettisivuilleen 5.9. juuri neuvottelujen aloituksen jälkeen. Palkansaajapuolella työtaisteluista alettiin puhua vasta kaksi kuukautta kestäneen neuvottelujakson jälkeen, kun mikään ei tunnut etenevän minnekään. Olisiko FK:lla siis jotakin sellaisia tavoitteita, joiden läpimenoon ilman työsulkua se ei ole alusta astikaan uskonut? Ja jotenkinhan palkansaajapuoli pitää ensin saada jättämään lakkovaroitus, jotta työsulkuilmoitus voidaan perustella. Kahden kuukauden neuvottelujen jarruttaminen toimii siihen ihan hyvin.

YTN:n on ohjeistanut niin jäseniään kuin yhteyshenkilöitäkin ilmoittamaan, että kaikki jäsenemme ovat työantajan käytettävissä työsulun aikana. Tämä siksi, että työsulun kohdistaminen ainoastaan järjestäytyneisiin on hyvin kyseenalaista. Asiantuntijoiden mukaan se loukkaa jopa ILO:n yleissopimusta, johon Suomi on sitoutunut. Yleissopimus nro 98 ensimmäisen artiklan kohta 2 b) kieltää erottamasta työtekijää tai tuottamasta hänelle muulla tavoin vahinkoa sen johdosta, että hän kuuluu ammatilliseen järjestöön. Vielä on matkaa maailman parhaaseen työelämään, kun nämä pykälät pitää kaivaa esiin 2010-luvun Suomessa. 

 

Työaikakirjanpito saatava osaksi tilintarkastusta

Torstai 10.11.2011 klo 9:45

Ilkka Ahtiainen puuttui harmaata taloutta käsittelevässä kirjoituksessaan (Harmaan talouden hiirulaiset, HS 1.11.) merkittävään, mutta julkisuudessa melko vaiettuun ongelmaan, nimittäin korkeasti koulutettujen ylempien toimihenkilöiden tekemiin palkattomiin ylitöihin. Kolumnissa viitattiin Akavan tutkimukseen, jonka mukaan valtio ja kunnat menettävät palkattomien ylitöiden vuoksi yli 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Yksittäisen palkatonta ylityötä tekevän työntekijän taloudelliset menetykset ovat myös suuret. Jos 3 500 euroa kuukaudessa ansaitseva työntekijä 30-vuotiaasta asti tekee palkatonta ylityötä 3 tuntia joka viikko, työntekijä on menettänyt lopputyöurallaan – siis 65-vuotiaana - 157 000 euron bruttoansiotulon.

Myös eläke on pienentynyt työntekijän loppuelämän ajaksi 133 eurolla kuukaudessa. Eläkkeen lisäksi korvaamattomat ylityöt pienentävät myös kaikkia ansiosidonnaisia etuuksia, kuten vanhempainvapaakorvauksia ja sairauspäivärahaa.

Taloudellisten menetysten lisäksi on otettava huomioon korvaamattoman ylityön työsuojelullinen näkökulma. Kun ylityötunteja eikä työaikaa ylipäätään merkitä todellisten tuntien mukaan työaikakirjanpitoon, on mahdotonta seurata tehtyjen työmäärien pysymistä lain sallimissa rajoissa.

Esimiesten on käytännössä lähes mahdotonta huolehtia työlainsäädännön mukaisesta huolehtimis- ja valvontavelvollisuudestaan. Kieltämättä syytä on myös siinä, että eri syistä ylemmät toimihenkilöt itse tekevät pitkää päivää ja haluavat työssään vaikuttaa ja edetä. Uskallan kuitenkin väittää, että nämäkin ylemmät kirjaisivat tuntinsa ja tekemisensä, jos siihen olisi mahdollisuus eikä niiden vaatimisesta kirjattavaksi ja korvattavaksi tarvitsisi pelätä joutuvansa silmätikuksi ja hankalaksi tyypiksi.

Työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta tehtyjen ylityötuntien asianmukainen seuranta olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, sillä lähes 60 % korkeasti koulutetuista kokee ainakin ajoittain olevansa lähellä vakavaa työuupumusta.  On myös laajalti tutkittu, että tuottavuus, saatikka luovuus romahtaa pitkien työpäivien myötä.

Jos palkattomien ylitöiden summalla ryhtyy ajatuksellisesti ”hulluttelemaan”, voi pohtia kuinka monta työpaikkaa syntyisi lisää, jos tämä tuntimäärä kohdistettaisiin uusien töiden luomiseen. Jos 23 000 ekonomia tekee keskimäärin 3 tuntia harmaata ylityötä viikossa, niin montako ekonomia saisi lisää töitä, jos nämä tunnit jakautuisivat tasaisesti? Tai jos tehdyt työt kirjattaisiin työaikapankkeihin, kuinka paljon tämä korvaisi vuorotteluvapaalle hakeutuvia ja säästäisi osaltaan valtion varoja?

Palkattomien ylitöiden muodostaman ongelman ratkaisuista luonnollisena nousee esille riittävien voimavarojen turvaaminen työsuojeluviranomaisille. Työaikakirjanpidon valvontaa ei SEFE mielestä kuitenkaan pidä jättää yksin viranomaisten vastuulle. SEFE ehdottaakin harkittavaksi lakimuutosta, joka edellyttäisi, että tilinpäätöksen yhteydessä vaadittaisiin tilintarkastajalta lausunto myös työaikakirjanpidon tarkastamisesta. Eli tulevaisuudessa tilintarkastaja toteaisi tarkastaneensa yrityksen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, hallinnon sekä työaikakirjanpidon. Ainakin räikeimpiin tapauksiin pystyttäisiin kyseisen lakimuutoksen avulla puuttumaan.

 

Lotta Savinko

Edunvalvontajohtaja, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry

Tämä teksti julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa 10.11.2011.

Tehdyn työn korvaaminen ei kaada kansantaloutta tai yrityksiä

Perjantai 21.10.2011 klo 13:59 - Johanna Lähteenmäki

Ainakin työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuoli vetoaa yleensä siihen, että esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuvan matka-ajan korvaaminen lisää kustannuksia merkittävästi. Se mikä unohtuu, on että nämä kustannukset ovat täysin työnantajan hallittavissa. Matkustetaanko vai ei, ja milloin tuo matkustaminen tapahtuu, on täysin työnantajan päätettävissä. Näin ollen ei välttämättä synny lainkaan lisäkustannuksia, jos työnantaja niin haluaa. Ja kuinka moni voi edes tosissaan tämän päivän yhteiskunnassa väittää, että matka-ajalla ei voi tehdä töitä? Kannettavat ja puhelimet kulkevat mukana ja toimivat reissussakin.

Rahoitusalan jäsenistä 70 prosenttia käyttää vapaa-aikaansa työhön liittyvään matkustamiseen. Matka-aikaa kertyy niin eri maiden välillä reissaamisesta kuin konttoreiden välilläkin tapahtuvasta matkustamisesta. Pohjois-Suomesta oleva asiantuntija kertoi kerran tehneensä neljän kaupungin koulutuskierroksen vuorokauden aikana, kun työnantaja oli pyytänyt vähentämään majoituskuluja. Säästöä kertyi myös työajan suhteen kun tuosta yli 20 tunnin kierroksesta kertyi työaikaa 7,5 tuntia.
 
Vähän samaan tapaan on turha olettaa, että ylityömääriin ja tehtävien priorisointeihin oikeasti kiinnitetään huomiota, ellei olemassa ole työaikakirjanpitoa ja tapana maksaa ylityökorvauksia.  Jos seuraavan työtunnin lisäkustannus on nolla, niin mikä kannuste on jättää tuo tunti teettämättä? Tai ylipäänsä pohtia tehdäänkö tämä työ vai tuo, kun joka tapauksessa samalla hintaa saa molemmat. Vai kuinka monella on tapana kaupassa laittaa muutama kymppi tiskiin lisää, vaikkei myyjä sitä pyytänytkään?

Johanna Lähteenmäki

Vastuullinen asiamies, finanssiala

Työntekijälle ja yhteiskunnalle vuosi on lyhyt aika

Tiistai 6.9.2011 klo 16:27 - Johanna Lähteenmäki

YT-neuvotteluiden aloittamiselle voi olla kolme syytä: tuotannolliset, taloudelliset ja toiminnan uudelleen organisoinnista johtuvat. Näistä kaksi ensimmäistä ovat perinteisempiä, tarkoittaen, että yritykseltä ovat joko työt tai rahat loppu, ja siksi sen on irtisanottava työntekijöitään.

Nordea aloitti YT-neuvottelut, vaikka yritys tekee ennätystulosta. Liikevoitto työntekijää kohden on kymmeniä tuhansia euroja puolelta vuodelta. Rakenteellisista syistä, kuten konttoreiden sulkemisesta tai joistakin liiketoiminnoista luopumisesta, ei ole ilmoitettu. Perusteluna Nordea ilmoittaa varautuvansa tulevaisuudessa tapahtuvaan sääntelyn kiristymiseen ja haluavansa nostaa kannattavuuttaan. Yhteistoimintalain hengen mukaisesti työnantajan tulisi varautua tällaisiin pitkän tähtäimen muutoksiin pitkäjänteisellä henkilöstösuunnittelulla, joka toteutetaan ns. pehmein keinoin: kouluttamalla, rekrytointikäytännöillä jne.

Rahoitusalalla ei kärsitä sen enempää rahan kuin työnkään puutteesta, tätä mieltä on myös Nordean henkilöstö. Toimiala on johtanut akavalaisia edustavan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n työaikatilastoja jo pitkään. Rahoitusalan asiantuntijat ja esimiehet tekevät keskimäärin yli 41 tunnin työviikkoja. Normaalityöajan ylittävistä tunneista pitää työaikalain mukaan maksaa ylityökorvaukset. Korvaukset jäävät tosiasiassa usein maksamatta, samalla tavoin kun työnantajalta jää pitämättä työaikakirjanpito. Yksilölle ja yhteiskunnalle tällaiset työantajan tekemät säästötoimenpiteet ovat merkittävä menetys. Esimerkiksi 30-vuotiaana aloitettu 3 tunnin viikoittainen ylityö tarkoittaa lopputyöuran aikana 200 000 euron menetettyä bruttoansiota, kun kuukausipalkka on 4 500 €. Samalla jää yhteiskunnalta saamatta merkittävä määrä veroja.

Vaikka kynnys irtisanomisneuvotteluiden aloittamiseen näyttää olevan tätä nykyä hyvin alhainen, YT-neuvotteluihin ei kannata lähteä kevein perustein. Neuvotteluilla on aina vaikutusta jäljelle jäävän henkilöstön motivaatioon ja työnantajankuvaan. Hyvä esimerkki on metsäteollisuus, jonka yritysten houkuttelevuus työnantajana on romahtanut jatkuvien YT-neuvottelujen seurauksena. Toisaalta jäljelle jäävän henkilöstön kannalta: milloin työhönsä voi suhtautua ja sitoutua pitkäjänteisesti, jos ei silloin kun yrityksellä menee hyvin? Kuitenkin joustot ja riskinkanto haetaan sieltä, mistä ne helpoimmin saadaan. Ihanteellista olisikin, jos työlainsäädännön noudattamiseen suhtauduttaisiin samalla intohimolla kuin tulevaan rahoitusmarkkinasääntelyyn.

Tällaisen päätöksen tehtyään yrityksen ainoa keino kantaa yhteiskuntavastuunsa on huolehtia niin jäljelle jääneistä kuin mahdollisesti irtisanotuistakin työntekijöistä. Niin sanotut eläkepaketit nähdään usein hyvänä ratkaisuna tällaisissa tilanteissa. Käytännössä tämä yleensä tarkoittaa sitä, että yritys maksaa erilaisin rahallisin, usein ei eläkettä kerryttävin, toimenpitein työntekijän palkkaa vastaavan kompensaation hieman yli 59-vuotiaaksi, jonka jälkeen työntekijä saa työttömyysturvan ansiosidonnaiset lisäpäivät. Jalo tavoite työurien pidentämisestä jää tällöin 60-vuotiaan työttömän työnhakijan vastuulle.

Tässä tilanteessa Nordean pitäisi yrittää edesauttaa mahdollisten irtisanottujen uudelleen työllistymistä ja turvata heidän toimeentulonsa tällä aikaa.

Nordeassa käsillä olevat muutokset tulisi hoitaa pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla, ei isoilla irtisanomisilla. Sillä jos yrityksen henkilöstörakenne on yhtään samantyyppinen kuin muissa alan yrityksissä, niin eläkkeelle jää lähivuosina suunnilleen yhtä paljon henkilökuntaa kuin nyt on YT-neuvottelujen kohteena. Mutta kun yhteiskuntavastuun ei tarvitse olla aidosti osa yritystoimintaa, niin YT-neuvotteluja käytetään lähinnä pörssikurssin muokkaamiseen ja lyhytjänteiseen suunnitteluun. Ja samalla unohdetaan tärkein voimavara - henkilöstö.

Johanna Lähteenmäki

Vastuullinen asiamies, finanssiala 
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Tiedotteet YTN-sivustolla

Perjantai 3.6.2011 klo 13:25

YTN:n finanssialan tiedotteet ja ajankohtaiset kuulumiset löydät YTN:n finanssialan sivuilta www.ytn.fi. Sivujen yläreunan kohdasta sopimusalat pääset alakohtaisille sivuille.

Ylempien toimihenkilöiden rahoitusalan työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja käydään jälleen syyskuussa 2011.  Syyskuun aikana voit seurata näiltä www.ytnfinanssiala.fi –sivuilta sopimusneuvottelujen etenemistä.

Syyskuun aikana neuvotellaan rahoitusalalla palkankorotuksien lisäksi myös TES:n tekstikysymyksistä. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, päättyy työehtosopimus 31.10.2011. Muutoin rahoitusalan työehtosopimus on voimassa 14.10.2010 – 30.9.2014.

Rahoitusalan työehtosopimusneuvottelut käydään palkansaajia edustavien YTN:n, Ammattiliitto Pro ja Nordean Nousu-liiton sekä työnantajaa edustavan Finanssialan Keskusliiton kesken.

Nuoret ja johtaminen rahoitusalalla

Keskiviikko 10.11.2010 klo 13:05 - Leena Vänni

Taloudellisen tiedotustoimiston Nuoret ja johtaminen 2010 –tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten nuoria tulisi johtaa ja toteutuuko hyvä esimiestyö tällä hetkellä työelämässä. Tutkimuksen aineisto kerättiin viime keväänä ja vastanneita oli reilu 3000 17–29 -vuotiasta opiskelijaa ja työssäkäyvää. Pankki- ja rahoitusalasta kiinnostuneita vastaajia oli 542 joista yliopisto-opiskelijoita 220.

Lue lisää »

Palkkakeskustelumalliin ollaan tyytyväisiä, palkkapotin kokoon ei

Maanantai 20.9.2010 klo 11:05 - Leena Vänni

Rahoitusalan palkkakeskustelumallia tutkittiin tänä vuonna palkkakeskustelukierroksen jälkeen. Tutkimus toteutettiin samalla tavoin myös vuonna 2008. Tämän vuoden tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia vuoteen 2008 lukuun ottamatta kritiikkiä palkankorotuspotin kokoa kohtaan. Tutkimukseen vastasi 1262 henkilöä.

Palkkakeskustelut käytiin yhtä usein erillisinä keskusteluina kuin yhdistettynä kehitys- tai tuloskeskusteluihin (vastaajista tasan 50 % ja 50 %). Tyytyväisimpiä palkankorotuksiin olivat yrityskoon mukaan jaettuina toimihenkilöistä alle 100 henkilön yritysten toimihenkilöt. Esimiehistä tyytyväisimpiä olivat alle 1000 henkilön yritysten esimiehet. Esimiehet olivat toimihenkilöitä tyytyväisempiä ja luottamustehtävissä olevat toimihenkilöt muita toimihenkilöitä tyytyväisempiä. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat luottamustehtävissä toimivat esimiehet.

Esimiesten tyytyväisyys palkkakeskusteluihin liittyvän valmennuksen riittävyyden sekä alaisten työn sisällön ja suoriutumisen tuntemisen suhteen oli lisääntynyt. Tiedusteltaessa palkkapolitiikan ohjausta palkkaukseen liittyvissä ratkaisuissa ja päätösvallan määrää alaisten palkankorotusten suhteen esimiesten tyytyväisyys puolestaan väheni.

Haastatteluissa tuli esiin paljolti samoja asioita kuin aiemmassa tutkimuksessa. Palkkakeskustelut sujuivat 83 prosentin vastaajista mielestä yhtä hyvin tai paremmin kuin vuonna 2008. Keskustelut toteutuivat hyvin valmistellusti, oikeudenmukaisesti ja rakentavassa hengessä. Edellistä tutkimusta harvempi vastaaja näki kuitenkaan palkkakeskustelumallin tuottavan myönteistä vaikutusta palkkakehitykseen.

Vuonna 2008 suurimmaksi haasteeksi arvioitiin perusteluiden antaminen ja vuorovaikutus, nyt palkankorotuspotin suuruus. Suosituimmat kehitysehdotukset olivat suuremmat korotuspotit ja tasapuolisuuden varmistaminen.

Jaossa prosentteja ja periaatteita

Keskiviikko 15.9.2010 klo 12:36 - Johanna Lähteenmäki

Ay-matematiikka on siitä kuuluisaa, että siinä kukin saa haluamansa lopputuloksen ja samasta aiheestakin tehdyt laskelmat saattavat päätyä aivan eri lopputuloksiin. Eroja aiheuttavat koronkoron vaikutukset, maksuajankohtien ja erilaisten paikallisten, epätasaisesti jakautuvien, erien huomioiminen. Työehtosopimusneuvottelujen tulokset ovat kuitenkin tyypillisesti kokonaisratkaisuja. Tällöin samassa paketissa sovitaan niin palkankorotuksista kuin tekstikysymyksistäkin. Palkankorotuksille vielä on suhteellisen helppo laskea kustannusvaikutusta. Loppusumma riippuu alan palkkasummasta ja korotusajankohdasta. Tekstikysymyksille hintalapun asettaminen taas on haastavampaa. Vielä jonkinlaisen arvion pystyy asettamaan esimerkiksi lomarahalle tai äitiys- ja isyysvapaan palkalle, jotka työehtosopimuksissa määritellään.

Mutta millainen hintalappu asetetaan esimerkiksi henkilöstöedustusjärjestelmälle? Työnantajapuolelle kulu on minimaalinen, sillä henkilöstöedustajan korvauksilla harva pääsee rikastumaan. Työtekijäpuolelle taas oman edustajan saaminen esimerkiksi niihin neuvotteluihin, joissa tehdään ratkaisuja liittyen yrityksen palkkapolitiikkaan, työhyvinvointiin ja työyhteisön kehittämiseen, on pitkällä tähtäimellä hyvin arvokasta. Puhumattakaan tietysti siitä, mikä on vaikutus työn tuottavuuteen ja sitä kautta yrityksen tulokseen, kun jokin on ongelmatilanne saadaan ratkaistua henkilöstöedustajan avustuksella. Tai vastaavasti yksittäisen henkilön hyvinvointiin ja työkykyyn, kun esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä johtuva tilanne saadaan ratkaistua ajoissa.

Julkisuudessa kuitenkin usein keskitytään palkankorotuksiin, varsinkin jos tilanteet konfliktoituvat. Tällöin otsikoissa vilahtelevat erilaiset korotusprosentit, yleensä vielä yleiskorotukset sekä paikalliset ja palkkakeskusteluerät yhteenlaskettuina. Korotuserimielisyyksien taustalla ovat kuitenkin tyypillisesti suuremmat periaatteelliset kysymykset, puolin ja toisin. Kuten se mitä on aiemmin sovittu, mikä on yleinen työmarkkinakäytäntö tai kuka päättää koordinaatiosta. Mutta mikä on periaatteiden hinta, se se vasta on aika vaikeasti määriteltävissä.

Rahoitusalan TES-neuvottelut jatkuivat maanantaina

Tiistai 14.9.2010 klo 12:40

Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja jatkettiin maanantaina. Neuvotteluissa työntekijäpuoli esitti oman näkemyksensä palkankorotustasosta. Neuvotteluja jatketaan keskiviikkona, jolloin työnantajapuoli antaa vastauksensa esitykseen.

Rahoitusalan neuvotteluihin haetaan ratkaisua ensi viikon aikana

Perjantai 10.9.2010

Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja käydään voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti 15.8. - 15.9.2010. Neuvotteluissa sovitaan 1.10.2010 toteutettavasta yleiskorotuksesta ja 1.6.2011 toteutettavasta palkkakeskusteluerästä. Lisäksi tarkastellaan TES-työryhmiin kuuluvia kysymyksiä, esimerkiksi matkustukseen ja työaikoihin liittyen.

Parhaillaan neuvotteluissa käydään läpi työryhmissä esillä olleita kysymyksiä ja neuvottelut rahakysymyksistä alkavat 13.9. Mikäli nyt käytävissä neuvotteluissa ei saavuteta neuvottelutulosta, sopimus päättyy 31.12.2010. Neuvotteluja käydään kolmikantaisesti Finanssialan Keskusliiton FK:n, YTN:n ja Ammattiliitto Suoran kesken.

Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja käydään elo-syyskuussa

Lauantai 31.7.2010

Rahoitusalan työehtosopimusneuvotteluja käydään voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti 15.8. - 15.9.2010. Neuvotteluissa sovitaan 1.10.2010 toteutettavasta yleiskorotuksesta ja 1.6.2011 toteutettavasta palkkakeskusteluerästä.

Rahoitusalan työehtosopimus on voimassa 30.9.2011 asti. Mikäli nyt käytävissä neuvotteluissa ei päästä sopimukseen palkankorotuksista, sopimus kuitenkin päättyy 31.12.2010.

Vakuutusalan työehtosopimusneuvotteluja käydään syksyllä

Torstai 15.7.2010

Vakuutusalan työehtosopimusneuvottelut siirrettiin syksyyn. Mikäli syksyn neuvotteluissa ei päästä sopimukseen päättyy voimassa oleva työehtosopimus 30.9.2010.

Rahoitusalan lakkoavustukset maksuun 18.1.

Perjantai 8.1.2010

Rahoitusalan lakkoavustukset ovat maksussa 18.1.  Avustusta maksetaan 60 euroa/lakkopäivä ja sitä haetaan sähköisen lomakkeen kautta. Lakkoavustusta voi hakea 22.1. saakka. Lisätietoja lakkoavustuksesta ja linkin lomakkeelle löydät täältä.

Lisätietoja sähköpostitse rahoitus@ytn.fi sekä YTN-finanssialan asiamiehiltä. Asiamiesten yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta kohdasta: Yhteystiedot ja YTN-liitot.

YTN:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen

Tiistai 22.12.2009 klo 9:34

YTN:n hallitus hyväksyi rahoitusalalla 18. joulukuuta saavutetun neuvottelutuloksen taustaryhmän suosituksen mukaisesti.

Uusi työehtosopimus tuli voimaan 18.12. ja on voimassa 30.9.2011 saakka. Vuosien 2010-2011 palkankorotusneuvottelut käydään syksyllä 2010. Myös Ammattiliitto Suora ja työnantajapuolta edustava Finanssialan Keskusliitto ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.

Rahoitusalalle neuvottelutulos

Perjantai 18.12.2009 klo 14:10

YTN:n finanssialan taustaryhmä ja neuvottelijat esittävät rahoitusalan neuvottelutuloksen hyväksymistä YTN:n hallitukselle. neuvottelutuloksen mukaan tammikuun 1. päivänä maksettava yleiskorotus on 0,65 prosenttia, vähintään kuitenkin 18,50 euroa. Palkkakeskusteluerän suuruus on 0,95 prosenttia ja se maksetaan 1.6.2010 alkaen.
 
YTN saavutti tavoitteensa tekstikysymyksissä.  Sopimuksessa on määritelty 6 päivän palkallinen isyysvapaa. Päivärahamääräyksistä poistettiin kuntaraja.  Lisäksi tarkennettiin palkkakeskustelupotin määräytymistä ja palkkakeskustelun yhteydessä työnantajalta saatavia tilastoja. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää palkkakeskustelujen laatua ja avoimuutta.
 
Erityisen tärkeä saavutus oli yhteyshenkilöjärjestelmän laajentuminen. YTN-liittojen jäsenillä on jatkossa oikeus valita oma henkilöstöedustajansa eli yhteyshenkilö kaikissa niissä yrityksissä, joissa on 10 YTN-liittojen jäsentä. Tämä lisää mahdollisuuttamme toimia esimiesten ja asiantuntijoiden edunvalvojana entistä tehokkaammin. Myös yhteyshenkilön tiedonsaantioikeudet laajenevat.   
 
Työehtosopimukseen ei kirjata työnantajan tavoittelemaa kriisilausetta, mikä on ylemmille toimihenkilöille keskeinen saavutus. Kriisilauseke olisi antanut työnantajalle mahdollisuuden yksipuolisesti alentaa palkkoja. Työnantajalle tärkeät työaikakysymykset käsitellään työryhmässä, joten työaikamääräyksiin ei nyt tullut muutoksia. Saman työryhmän tavoitteena on määritellä myös työaikapankin periaatteet.
 
”Suoran ja FK:n neuvottelema sekalinja osoittaa sen, ettei esimiesten ja asiantuntijoiden etuja rahoitusalalla puolusta kuin YTN. Tällä kertaa kuitenkin katsoimme tärkeimmäksi rahoitusalan työrauhan palauttamisen kuin taistelun kymmenyksistä”, toteaa YTN:n pääneuvottelija Jaakko Kiiski.
 
Syntynyt sopimus ja on voimassa 30.9.2011 saakka.  Vuosien 2010-2011 palkankorotuksista neuvotellaan syksyllä 2010. Tällöin neuvoteltava yleiskorotus maksetaan 1.10.2010 ja palkkakeskusteluerä 1.6.2011.
 
Ylityökielto ja vapaa-ajalla matkustuskielto kumoutuvat välittömästi.

Myös Ammattiliitto Suora ja työnantajaa edustava Finanssialan Keskusliitto hyväksyivät esityksen.

Kiitos aktiivisille jäsenille osallistumisesta painostustoimiin! Näytimme, että ylemmät toimihenkilöt ovat valmiita puolustamaan oikeuksiaan ja etujaan tarvittaessa myös työtaistelutoimenpitein.
 
Täytä lakkoavustuslomake mahdollisimman pian, viimeistään 6.1.2010! Linkin lomakkeeseen löydät täältä.

Rahoitusalan lakon viimeinen päivä

Keskiviikko 16.12.2009 klo 11:01

Rahoitusalan lakko jatkuu vielä tämän päivän. Töihin palataan normaalisti huomenna torstaina 17.12. Ylityökielto ja vapaa-ajalla matkustamisen kielto jatkuvat edelleen ja ovat voimassa niin kauan kunnes sopimus on syntynyt. Muista jatkotyötaistelutoimenpiteistä ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä.

Lakko on toiminut hyvin, YTN:n porukka on näkynyt yhtenäisenä ja olemme näin osoittaneet työnantajalle, että haluamme puolustaa omaa asemaamme ja etujamme.

Neuvottelujen osapuolet eivät ole virallisesti tavanneet toisiaan lakon aikana eikä valtakunnansovittelija ole toistaiseksi kutsunut osapuolia luokseen uuteen sovitteluun. Näin itse neuvottelujen etenemisestä ei tällä hetkellä ole uutta kerrottavaa.

Tilanne elää koko ajan ja tiedotamme asioiden etenemisestä näillä nettisivuilla sekä sähköpostitse. Tällä hetkellä odotamme siis seuraavaa virallista neuvottelukutsua. Kolmen päivän lakolla olemme nyt näyttäneet voimamme ja uskomme tilanteeseen löytyvän ratkaisun pian.

Lounastilaisuus keräsi väkeä

Tiistai 15.12.2009 klo 14:30

Tiistaina järjestetty lounastilaisuus Helsingissä keräsi kymmeniä alalla työskenteleviä YTN-liittojen jäseniä paikalle. Tilaisuus sujui rauhallisissa tunnelmissa, osallistujat jakoivat ajatuksiaan tilanteesta YTN:n asiamiesten kanssa. Kiitämme kaikkia tilaisuuteen osallistuneita!

Lakko jatkuu vielä huomisen 16.12 ajan. YTN:n hallinto keskustelee parasta aikaa rahoitusalan tilanteesta.

Päivystämme edelleen numerossa 040 3523 671 lakon ajan klo 8-22. Tilannetietoja päivitetään myös MTV3 tekstikanavan sivulle 717.

Ensimmäinen lakkopäivä sujui rauhallisesti

Maanantai 14.12.2009 klo 18:57

Ensimmäinen lakkopäivä on sujunut rauhallisesti. Rahoitusalan lakko jatkuu 16.12. saakka. YTN:n hallinto kokoontuu keskustelemaan tilanteesta huomenna tiistaina 15.12.

Tiistaina alan jäsenillä on mahdollisuus tulla keskustelmaan tilanteesta lounaan merkeissä pääkaupunkiseudulle klo 11-14 Radisson Blu Royaliin. Tarkemmat tiedot tapahtumakalenteristamme.

Lakon aikana päivystyspuhelimemme toimii klo 8-22. Tilanteesta tiedotetaan myös MTV3 tekstikanavan sivulla 717. Kysymyksiä voit edelleen esittää sähköpostitse osoitteeseen rahoitus@ytn.fi.

Jäsenten lounastilaisuus tiistaina Helsingissä

Maanantai 14.12.2009 klo 12:48

Tervetuloa rahoitusalan jäsenten lounastilaisuuteen tiistaina 15.12.2009 klo 11-14 välisenä aikana! Paikkana Radisson Blu Royal –hotelli, Finland-tila (katutasossa) osoitteessa Runeberginkatu 2, Helsinki. Lounastarjoiluna on salaattibuffet ja viiniä palanpainikkeeksi sekä kahvit.

Tarjolla on tietoa rahoitusalan tilanteesta ja työtaistelutoimista. Tule keskustelemaan ja kysymään askarruttavista asioista. Samalla tapaat kollegoja voit vaihtaa tunnelmia ja kokemuksia. Et ole yksin.

Tervetuloa ottamaan kantaa, keskustelemaan ja verkostoitumaan!

Tilaisuutta isännöivät Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asiamiehet.

Lakon aikana päivystyspuhelimemme päivystävät numerossa 040 3523 671 klo 8-22. Voit lähettää kysymyksiäsi myös sähköpostitse osoitteeseen rahoitus@ytn.fi. Tilannetta voit myös seurata MTV3 tekstikanavan sivulta 717.

TERVETULOA!